Vihreät terveiset Vaasan valtuuston budjettikokouksesta
Vaasan kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään vuoden 2019 talousarviosta tiukoissa tunnelmissa. Toisaalta kaupungin ns. kumulatiivinen alijäämä (23,7 miljoonaa euroa) on saatava korjatuksi kuntalain edellyttämässä määräajassa eli viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Toisaalta kaupungin peruspalveluissa, etenkin varhaiskasvatuksessa, on paljon puutteita ja ongelmia, jotka eivät voi odottaa sitä, että talous saadaan ensin tasapainoon.
Vihreät olivat saavuttaneet merkittäviä tavoitteita jo ennen budjettikokouksen alkamista. Olimme vaatineet, että Vaasan alijäämän kattaminen jaettaisiin vuosille 2019-20. Alunperin talousjohto ja suuret puolueet olivat ajaneet alijäämän kattamista nopealla aikataululla 2019, mikä olisi merkinnyt erittäin kipeitä leikkauksia.
Vihreät puhuivat ennen budjettikokousta sen puolesta, että kaupungin suuria investointeja on tässä taloustilanteessa lykättävä. Näin tapahtuikin esimerkiksi kiistellyn Pesäpallostadionin siirron kohdalla.
Tuloveroon puolen prosenttiyksikön korotus
Kireän taloustilanteen ja puuttuvien palvelujen ongelmaan etsittiin ratkaisua veronkorotuksesta. Kaupunginhallitus esitti kaupungin tuloveron korotusta 20,0 prosentista 20,5 prosenttiin, mikä tuo kaupungin kassaan lisärahaa noin 7 miljoonaa euroa. Kokoomuksesta tuli tälle peräti kaksi vastaesitystä : korotus 0,25 prosenttiyksikköä ja ei korotusta ollenkaan.
Vihreät kannattivat 20,5 prosenttia. Tämän vaihtoehto meni valtuustossa läpi äänin 43-16.
Varhaiskasvatuksessa Vaasan tulevaisuus
Emine Ehrström esitti, että Vaasan kaupunki palkkaa neljä uutta erityislastentarhanopettajaa kaupunginhallituksen esittämän kahden sijasta, kustannus 79 800 € . Ehrström perusteli tätä sillä, että nykyisellä erityislastentarhanopettajan määrällä ei pystytä riittävästi tukemaan erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevia lapsia.
“Seison tässä edessänne valtuutettuna mutta puhun vaasalaisena äitinä, jonka kaksivuotias on Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus on vaikuttava keino ehkäistä kaltoinkohtelua, syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä tukea pienimpiemme kouluvalmiuksia ja elinikäistä oppimista,” sanoi Ehrström.
Tunnin vilkkaan keskustelun jälkeen valtuusto hylkäsi Ehrströmin esityksen äänin 32-27.
Tasokorotus vaativille matalapalkka-aloille
Lotta Alhonnoro esitti huolensa, että varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat Vaasassa luisuneet työehtosopimuksen alarajalle, samaan aikaan kun työn vaativuus on lisääntynyt huomattavasti. Alhonnoro esitti budjetointikäytäntöä muutettavaksi siten, että jatkossa matalapalkka-aloille sekä työn vaativuuden lisääntymiseen varataan selkeästi korvamerkitty määräraha tasokorotuksiin.
Alhonnoron ponsiesitys hyväksyttiin vilkkaan keskustelun jälkeen äänin 40-19.
Elävä kaupunkikulttuuri
Lotta Alhonnoro esitti 20 000 € lisämäärärahaa kulttuuriavustuksiin jaettaviksi ns. vapaan kentän toimijoille. Nykyisin tähän käytetään reilu 70 000 euroa vuodessa. Vihreän varavaltuutetun Marko Perälän kirjoittamissa perusteluissa mainitaan ennen kaikkea elävän kaupunkikulttuurin kehittäminen. Esimerkiksi vapaasta kulttuurikentästään tunnetulla Seinäjoella jaettavien kulttuuriavustusten budjetti on moninkertainen Vaasaan verrattuna, mikä myös näkyy Seinäjoen kulttuurielämässä.
Alhonnoron esitys hylättiin äänin 25-33.
Bussiyhteys Gerby-Runsor
Ivanka Capova esitti lisämäärärhaa 125 000€, jotta työmatka joukkoliikennettä kehitetään ja mm. Runsor Express -bussilinja (numero 16) säilytetään. Runsor Express aloitti tänä vuonna liikennöimisen ruuhka-aikoina työmatkaliikenteessä Gerbyn ja Runsorin välillä. Määräraha myönnettiin kokeiluluontoisesti yhdelle vuodelle, ja ensi vuodelle rahaa ei ole tähän eikä ylipäätään muuhunkaan joukkoliikenteen kehittämiseen. Kokeilu on saanut hyvän vastaanoton ja sen käyttäjämäärät kasvavat koko ajan.
Seuranneessa keskustelussa toisaalta valitettiin Runsor Expressin vähäistä käyttäjämäärää, noin 800 bussiin nousua kuukaudessa. Toisaalta korostettiin että kyseessä on kokonaan uusi kohderyhmä, gerbyläiset työssäkäyvät, joten tälle kokeilulle on syytä antaa lisää aikaa. Alskatintien nelikaistaistamisen vuoksi Gerbyhyn vievä tie tulee olemaan entistä pahemmin tukossa, joten bussilinja helpottaisi jokaisen työmatkalaisen arkea.
Vilkkaan keskustelun jälkeen valtuusto hyväksyi Capovan esityksen äänin 38-21.
Vaasan pakolaiskiintiö
Valtuustossa käytiin noin tunnin mittainen kärkevänsävyinen pakolaiskeskustelu, jossa perussuomalaiset olivat äänekkäitä. Perussuomalaiset esittivät Vaasan vastaanottokeskuksen rahoituksen lopettamista, eli käytännössä alasajoa.
Laura Ala-Kokko toi keskusteluun faktoja: Käytännössä Vaasaan arvioidaan vuodessa tulevan yhteensä 160 uutta pakolaista ja turvapaikanhakijaa perheineen. Suomi ottaa vastaan vain 750 kiintiöpakolaista vuosittain, joille Vaasan kaupunki on sitoutunut tarjoamaan 20 kuntapaikkaa. Maailmassa on paossa yli 68 miljoonaa ihmistä, ja heistä osa hakee turvaa Suomesta – osa saapuu maahan kiintiöpakolaisina, osa omin neuvoin turvapaikanhakijoina.
“On inhimillinen vastuumme auttaa hädänalaisia. Me autamme, koska se on oikein. Me voimme antaa paljostamme heille, joilla ei ole vähääkään. En usko että tulemme näkemään sellaista päivää, jona perussuomalaisten mielestä jokainen suomalainen voi niin hyvin, että meillä on varaa ottaa vastaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Onko kyse todella rahasta, vai halusta sulkea rajamme eri kulttuuritaustan omaavilta ihmisiltä?” Ala-Kokko totesi puheessaan.
Sisäilmaongelma
Ivanka Capova esitti, että esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja neuvoloiden sisäilmaongelmien korjaamiseksi voidaan hakea lisämäärärahaa kesken vuoden, jos esille tulee akuutti tilanne. Valtuusto hyväksyi vastaavantyyppisen Capovan esityksen jo vuosi sitten, ja sen avulla saatiin kiireisesti rahat Vanhan Vaasan koulun sisäilmakriisin hoitamiseen.
Valtuusto hyväksyi Capovan ponsiesityksen yksimielisesti.